Ravitsemus

Nykyisin elintarvikkeiden valikoima on todella suuri ja median viestit terveellisestä tai epäterveellisestä ruuasta ja ravitsemuksesta voivat tuntua ristiriitaisilta. Ruoalla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin, mutta ruoan tulisi olla myös iloinen asia. Ruoasta tulisikin ensisijaisesti nauttia rauhassa hyvässä seurassa kalorien tuijottamisen ja ravintoarvojen laskemisen sijaan. Ajan kanssa syödessä elimistö ehtii viestiä kylläisyyden tunteesta ajoissa, jolloin tulee syötyä sopivasti.

Syödään yhdessä

Yhdessä syöminen tekee hyvää niin mielelle kuin kehollekin. Se auttaa myös suhtautumaan ruokaan terveellä tavalla ravintoaineista stressaamisen sijaan. Porukalla ruokaillessa on mukavaa kattaa pöytä ja asetella ruoka nätisti esille. Kaunis, värikäs ruoka maistuu hyvältä ja samalla ravintoaineiden määrä lautasella kasvaa. Yhdessä on myös helpompi harjoitella, miten lautasmalli toimii ja miten terveyttä edistävä ruokavalio koostetaan.

Ravitsemus on koko ruokaketjun yhteinen asia

Ravitsemukseen kiinnitetään huomiota erityisesti elintarviketeollisuudessa, kun ruokaa valmistavat yritykset auttavat suomalaisia saamaan ruokavaliostaan riittävästi ravintoaineita ravitsemussuositusten mukaisesti. Liian alhaista D-vitamiinin saantia on esimerkiksi pyritty parantamaan lisäämällä D-vitamiinia maitotuotteisiin. Myös elimistölle tärkeää seleeniä lisätään lannoitteiden mukana maaperään, josta se siirtyy ihmisten ja eläinten ruokavalioon.

Rasvan ja suolan vähentäminen tuotteista on ollut elintarvikealalla arkipäivää jo pitkään. Suolan käyttöä on Suomessa vähennetty merkittävästi 1980-luvulta saakka. Liian vähäistä jodin saantia taas paikataan kannustamalla ihmisiä jodisuolan käyttöön. Yrityksissä tehdään myös työtä esimerkiksi sokerin vähentämiseksi ja kasvisten lisäämiseksi suomalaisten ruokavalioihin.