Kanta-Häme

Maakunnan ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet alueen monet kartanot. Kartanot ottivat vaikutteita muista maista, ja niissä käytettiin runsaasti vihanneksia ja riistaa. Kartanoissa työskennelleet nuoret naiset omaksuivat niiltä uusia tapoja, joita he myöhemmin siirsivät eteenpäin.

Hämäläinen pitopöytä on oikea runsaudensarvi

Hämäläinen ruokavalio on aina perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. Viime vuosisadan alussa aterioita totuttiin yleisimmin täydentämään sianlihalla ja suolakalalla, mutta kasvimaiden yleistyessä lisääntyi myös vihannesten ja juuresten käyttö. Maidosta Kanta-Hämeessä on valmistettu etenkin juustoja. Piimäjuustot ovatkin maakunnan vanhimpia juustoja. Niiden rinnalle tuli myöhemmin munajuusto, joka yleistyi vähitellen koko piimäjuuston valmistusalueella. Talkkuna on perinteisesti ollut suosittua hämäläistä kesäruokaa. Kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettua talkkunaa nautitaan piimän tai viilin kanssa.

Hämäläinen pitopöytä tunnetaan monipuolisuudestaan ja runsaudestaan. Siihen kuuluvat olennaisena osana erilaiset kalajalosteet, kuten sillit, graavilohi ja savukalat, salaateista italiansalaatti, metsäsienisalaatti, vihersalaatti ja rosolli, laatikot eli ”loorat”, palvikinkku, lihahyytelö, piimäjuusto, keitetyt perunat, paisti kastikkeineen, piimälimppu, ruisleipä, voi, kotikalja ja maito.

Monipuolista ruoantuotantoa

Kanta-Hämeen elintarviketuotanto perustuu edelleen lihan, maidon, viljan, kasvisten sekä perunan tuotantoon ja jatkojalostukseen. Tavanomaisten tuotantoeläinten lisäksi kantahämäläistä elämää ja maisemaa rikastuttavat nykyisin myös kyytöt, ahvenanmaanlampaat, maatiaiskanat ja villisiat.  Perinteisten elintarvikkeiden rinnalle on kehitetty käsityönä erikoismakkaroita, erilaisia hunajia, tyrnituotteita, pienpanimojen oluita, tilaviinejä ja muita herkkuja.

Vuonna 2010 Kanta-Häme julistautui kansalliseksi rapumaakunnaksi. Hämeen vesistöihin istutettiin pari vuosikymmentä sitten yli miljoona täplärapua, jotta rapuja riittäisi loppukesän ja alkusyksyn rapujuhliin. Noin puolet kauden rapusaaliista saadaan hämäläisistä järvistä ja joista.