Läskisoosista sushiin – nykypäivän ruokakulttuuri Suomessa

Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut paljon aikojen saatossa ja näyttää nykypäivänä hyvin erilaiselta verrattuna siihen, miten Suomessa syötiin vielä sata vuotta sitten. Muutos näkyy hyvin esimerkiksi lihan kulutuksessa: vielä 1960-luvulla lihaa saatettiin nauttia vain kerran viikossa, kun taas nykyään on toivottavaa pitää edes yksi lihaton päivä viikossa. Raaka-aineet ovat myös monipuolistuneet ja niitä kokeillaan ennakkoluulottomammin kuin ennen. Silti jotkut ruokalajit ovat pysyneet erottamattomana osana suomalaista ruokakulttuuria. Esimerkkinä tästä on puuro, joka edelleen on yksi suosituimmista ruuista suomalaisten aamupalapöydässä. Ruokakulttuurimme peruspilareita voikin sanoa olevan perinteet ja paikallisuus.

Nykyajan ruokakulttuuri Suomessa ei ole homogeenista, vaan vaikutteita tulee eri puolilta maailmaa. Kansainvälisiä vaikutteita alkoi virrata Suomeen erityisesti 1950-luvun puolivälin jälkeen, kun ulkomaanmatkailu kasvatti suosiotaan. Ensimmäiset etniset ravintolat Suomeen perustettiin samoihin aikoihin. Helsingin ensimmäinen aasialainen ravintola oli Hotelli Torniin perustettu kiinalainen ravintola, joka avattiin heti olympialaisten jälkeen. Samoihin aikoihin Helsinkiin alkoi syntyä lisää venäläisiä ja kiinalaisia ravintoloita, mutta pääkaupungin ensimmäiset pizzeriat avautuivat vasta 1970-luvun alussa. Voikin sanoa, että Suomessa on siirrytty läskisoosista sushiin vain muutamassa vuosikymmenessä. Kansainvälisyyden trendi on kuitenkin hiljalleen taittumassa ja pohjoismaisia makuja sekä lähellä tuotettua ruokaa on alettu jälleen arvostaa.

Suomalaista arkiruokailua leimaa vahvasti joukkoruokailu. Maassamme syödään päivittäin keskimäärin kaksi miljoonaa suurkeittiöiden valmistamaa ateriaa päivittäin. Joukkoruokailulla on tärkeä merkitys suomalaisten jokapäiväiselle hyvinvoinnille, ateriarytmille ja ylipäätään ravitsemukselle. Suomalainen kouluruokajärjestelmä on vertaansa vailla ja sillä nähdään olevan suuri vastuu ruokakulttuurin kehittymisestä. Kun ruokalistalla on kasvisruokaa tai raaka-aineet luomua, voi se jatkossa vaikuttaa lasten ja nuorten ruokavalintoihin.

Suomalaisten suhde ruokailuun on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ruoka ei ole enää pelkkää vatsan täytettä, vaan yhä useampi suomalainen ilmentää identiteettiään ja arvojaan ruoan kautta. Keskustelu ruoan vastuullisuudesta käy vilkkaana, ja ihmiset ostavat ruokaa yhä tiedostavammin.  Puhtaat raaka-aineet, eettisyys ja ruokaketjun läpinäkyvyys ovat ruoka-alan maailmanlaajuisia trendejä 2020-luvulla.

Siirry takaisin sivun alkuun