Etelä-Karjala

Venäjällä ja ortodoksisella uskonnolla on ollut myös merkittävä vaikutus eteläkarjalaiseen ruokaperinteeseen. Venäläisestä keittiöstä on omaksuttu muun muassa sienten, hapatettujen ruokien, piirakoiden, kaaliruokien ja rahkan käyttö.

Omintakeiset rieska ja rinkeli

Eteläkarjalainen rieska on yksinkertaisimmillaan hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alueella voi leipomoista löytää perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua rieskaa. Rieska leivotaan puisessa höpsötyskupissa, jossa on runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muotoonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja paistetaan uunissa.

Toinen maakunnan kuuluisuus on viipurinrinkeli, joka oli entisaikoina suosittu markkinatuliainen. Rinkeliperinne elää yhä voimakkaana erityisesti Lappeenrannan seudulla. Maakunnassa on kymmenkunta rinkeleitä paistavaa leipomoa, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toreilla ja markkinoilla.

Maakunnan ylpeys – Lemin särä

Lemin särä on Etelä-Karjalan ikivanha ylpeys, joka nimettiin vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Se on leivinuunissa haudutettu ruoka, jota on perinteisesti nautittu syksyisin lampaiden teurastuksen jälkeen. Ruoka on saanut nimensä koivusta tehdyn puisen kaukalon, särän, mukaan, jossa lampaanliha perinteisesti paistetaan. Lihan kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita. Särän kanssa tarjotaan tyypillisesti ohrarieskaa, kotikaljaa ja vettä, ja jälkiruokana syödään sekahedelmäkeittoa.